Sosiaaliala YAMK

Valtakunnallisen Työllisyyden Kuntakokeilun päätösseminaari – Kunnat työllisyydenhoidon keskiössä

Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tarkoituksena on ollut löytää uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja rakennetyöttömyyden alentamiseksi. Kokeilu on toteutettu ajalla 1.9.2012 – 31.12.2015. Kokeilussa oli mukana yhteensä 61 kuntaa ja hankkeita oli 26.

Kokeilu on tarjonnut kunnille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millä tavoin pitkään työttömänä olleiden palvelut järjestetään. Kokeilukunnissa työllistymistä edistäviä palveluita toteutettiin moniammatillisena sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Keskeistä kokeilussa oli uusien palvelujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto. Kokeilukunnissa kunta ja työ- ja elinkeinotoimistot arvioivat yhdessä kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan.

Työllisyyden kuntakokeilu – hanke päättyi vuoden 2015 lopussa ja hankkeen valtakunnallinen päätösseminaari VOIMAT VAROIKSI – Kunnat työllisyydenhoidon keskiössä järjestettiin 27.11.2015 Jyväskylässä. Seminaariin osallistui yli 300 työllisyydenhoidon toimijaa ympäri Suomea pohtimaan tulevaisuuden työllistämistä.

http://cross.media.fi/TPSeminaari2015@Seminaari_voimat_varoiksi_2015.html

seminaari

Seminaarin avasi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, joka tarkasteli mennyttä ja tulevaa työllisyyskehitystä. Keski-Suomen TE – toimiston johtaja Tuula Säynätmäki kommentoi puheenvuoroa maakunnan näkökulmasta. Valtakunnallisen Työllisyyden kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg ja kuntakokeiluhankkeet esittelevät kuntakokeilussa nousseita hyviä toimintatapoja.

Seminaarissa järjestettiin myös paneelikeskustelu, jonka aiheena olivat konkreettiset keinot pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Paneelissa osallistujina oli kansanedustajia, kaupunginjohtaja, yrittäjäedustajat sekä kuntakokeilun seurantatutkimuksen tehnyt tutkija Robert Arnkil.

Valtion ja kuntien roolia tulevaisuuden työllisyydenhoidossa esitteli työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. Työmarkkinoiden muutosta tutkinut, entinen VTT:n ylijohtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen kertoi näkemyksiään työn tarjonnan lisäämisen keinoista.

Itse Etelä-Pirkanmaan kuntakokeilussa 2,5 vuotta työ- ja palveluohjaajana työskennelleenä odotin seminaarilta kuntakokeilujen kuulumisia ja tuloksia, uudenlaisia näkökulmia ja yhteistyön malleja. Seurasin seminaaria ”herkin korvin” ja jopa tunteet pinnassa. Itse noukin päivästä kolme seuraavaa teemaa, jotka haluan nostaa esiin.

Yhteistyö työllisyydenhoidon toimijoiden kesken

Kuntakokeilujen valtakunnallisena tavoitteena oli olla rakentamassa uudentyyppistä yhteistoiminnan toimintamallia kuntien ja lähiverkostojen välille. Olennaista tässä oli kuntien ja valtion välinen työnjako ja uudenlainen työllisyydenhoidon kulttuuri, työvoimapolitiikka, talous- ja elinkeinopolitiikka. Mikä ja millainen rooli kunnilla on tulevaisuudessa työllisyydenhoidossa.

Enenevässä määrin vaikeimmin työllistyvien palvelut on siirretty ja niitä ollaan laajemmin suunniteltu siirtää jatkossa kuntien vastuulle. Kunnat kokevat, että tarvittavia resursseja ei ole annettu tämän vaativan tehtävän hoitoon. Valta ja työllistämisen välineet ovat pitkälti TE – toimistolla. Kuntien ja valtion tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole ollut helppoa ja tiedonkulku on ollut hidasta. Myöskään tietojärjestelmät eivät ole yhteensopivia.

Kuntakokeilupäätösseminaarissa nousi esiin yhteistyön riittämättömyys. Yksikään käsi ei yleisöstä noussut ylös, kun tiedusteltiin sitä, onko yhteistyö toimijoiden kesken tällä hetkellä riittävää työllisyydenhoidon kannalta. Tämä on varmasti jokaisen mielestä huolestuttavaa, onhan yhteistyön merkitys tässä työllisyystilanteessa ja muutosvaiheessa avainasemassa. Johtuuko tämä osaksi säästötavoit-teista ja siihen liittyvistä paineista, tätä pohdittiin myös.

Kuntakokeilujen tuloksia
Kuntakokeilut ovat saaneet olla mukana luomassa uudenlaisia työllistämisen malleja kunnissa eri puolella Suomea. Työttömien palveluja on saatu parannettua moniammatillisella yhteistyöllä ja paikallisella kumppanuudella. Kuntien, Kelan ja TE – toimistojen yhteistyö on tiivistynyt, vaikkakin sen eteen on tehtävä vielä paljon työtä. Työttömien kuntalaisten aktivoimiseksi on kehitelty uudenlaisia toiminnan muotoja ja tulokset ovat monissa kokeilukunnissa olleet hyviä.
Seminaarissa keskusteltiin myös mahdollisesta kuntakokeilun jatkosta. Monissa kunnissa on tähän tahtotilaa ja toiveena olisi, että uudet kuntakokeilut saataisiin startattua jo vuonna 2017. Tässä kokeilussa tarkoituksena olisi pitkäaikaistyöttömien palveluiden ja myös työvoimapalveluiden siirtäminen kunnille. Kokeilu edellyttää myös muutoksia lainsäädäntöön.
Kokeilukulttuuri
Seminaarissa useaan kertaan nostettiin esiin ns. kokeilukulttuuri, joka on tällä hetkellä vallalla Suomessa. Projektiluontoisesti on mahdollista toteuttaa erilaisia malleja ja kokeilla niiden toimivuutta määräajan, ennen kuin tehdään lopullisia pitkäkestoisia suunnitelmia ja toteutuksia. Uudet suuret rakenteelliset muutokset ja meneillään olevat säästötoimenpiteet osaltaan muokkaavat uudentyyp-pistä työllisyydenhoitoa ja sosiaalityötä.

Oma kannanotto
Lopuksi haluan ottaa kantaa jopa hiukan kriittisestikin sekä sosiaalialan opiskelijan että sosiaalialan asiantuntijan roolissa, huonompiosaisten puolestapuhujana siihen, millä tavoin keskustellaan ja mitä termejä käytetään esimerkiksi puhuttaessa pitkäaikaistyöttömistä.

Paneelikeskustelussa pohdittiin pitkäaikaistyöttömien ja heidän työllistämisensä problematiikkaa. Eräs kansanedustaja käytti heistä termiä ”aines”, joka ei ole aivan ensiluokkaista. Toivoisimmeko me Suomen kansalaiset, ihmiset, että meistä puhutaan tuollaisella termillä? Mitä se tarkoittaa? Miten ainesta käsitellään? Voiko aines olla itse vaikuttamassa käsittelyprosessiinsa? Onko aineksella mahdollisuus tulla kuulluksi suunnitellessa uudenlaisia palveluja heille?
Itse tiedonhaluisena etsin tälle termille selitystä ja sitä miten se liittyy työllisyydenhoidon tai sosiaalityön kontekstiin, mutta en löytänyt sitä missään yhteydessä liitettävän työllisyydenhoitoon, eikä myöskään sosiaalityöhön. Osaltaan tässä kiteytyy mielestäni edellä mainittu yhteistyön käsite; kaunis kaikille tuttu termi, mutta miten sen jokainen kokee ja ymmärtää. Olisiko yhteistyö ja yhdessä tekeminen uusien palveluiden ja rakenteiden käyttäjien kanssa jo niiden suunnittelu- ja käyttöönot-tovaiheessa takaamassa mielekkäämpien ja laadukkaampien palveluiden toteutumisen?
Kirjoittaja: Sari Salminen, 15YSO

Tagged on:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *